Mantra, Meditaatio, Tietoisuus

Mantran tarkoitus

Mantroilla voidaan siunata, pyhittää, kunnioittaa, rukoilla, pyytää apua ja meditaatiossa luoda keskittynyt mielen hallinta, yksipisteisyys ja kohottaa mielen tilaa. Mantraa käytetään meditaatiossa ja elämässä hyvin tärkeistä syistä. Tarkoituksena on käyttää hyväksi mielen kahta perustaipumusta. Mielellä on taipumus valita aina jokin kohde. Jos kohdetta ei ole tietoisesti valittu, on mieli täysin epämääräisten vaihtuvien kohteiden vietävissä.  Toiseksi mielellä on taipumus tulla kohteensa kaltaiseksi. Tällöin kohteeksi kannattaa loogisesti valita kehitystämme edistävä kohde. Tantrisessa tieteessä korkein kohde jonka kohteeksi voimme valita on Kosminen Tietoisuus*. 

Matra-tiede on äänen tiedettä. Mantroilla voidaan vaikuttaa kehoon ja aineelliseen maailmaan, äänivärähtelyn, fokusoidun ajatuksen ja tunteen avulla. Kaikki nämä ovat energiaa eri muodoissa. Mantrojen energia perustuu siihen värähtelyyn, minkä niihin ladattu transmorfoiva ajatus meille tuo ja siunaa meditaatiomme. Mantra on kohde jonka lisäksi voimme kohdistaa mielen keskittymisen vaikkapa hengitykseen tai visualisaatioon tai vain aistimme kehossamme musiikin tuoman vireen ja kehitämme antaumuksellisia tunteita. 

Mantrat sisältävät ajatuksen Korkeimman Tietoisuuden läsnäolosta, Gurusta, Kosmisesta kaiken kattavasta Tietoisuudesta. Tämä on tantrisen alkemian perusta, avain mielen tranformaatioon eli puhdistumiseen. Henkistä musiikkia laulettaessa, henkisen niistä tekee se, että laulujen kohde, keskittymisen kohde on Korkein Tietoisuus tai sen puhdas ilmentymä, kuten vaikkapa Krishna tai Jeesus. Korkeimman Tietoisuuden kolmea muotoa voidaan meditoida myös musiikin, tanssin ja taiteen kautta. Nuo Korkeimman Tietoisuuden muodot eli aspektit ovat ehdoton rakkaus/myötätunto/läsnäolo, kirkkaus/avaruus/viisaus ja elävyys/ilo/luovuus. 

Etsintä

Toiset etsivät tuota vapauttavaa tunnetta vaikkapa vapaapudotuksesta, vuorikiipeilystä, moottoripyörällä ajosta, vuoristoradasta, seksistä, ruoasta, alkoholista, huumeista tai meditaatiosta ja joogasta. Pysyvimpänä ja itseä sekä toisia vähiten vahingoittavampana voin itse sanoa kokeneeni meditaation, mutta olen kyllä kokeillut muitakin, ei niin kovin kestävällä onnella, hetkellisellä kylläkin, mutta kaikki loppuu aikanaan. Koska addiktoidumme niin helposti, miksi emme koittaisi hyödyntää tätä mielemme ominaisuutta meditaatiossa, jotta vapautuminen jäisi pysyväksi kokemukseksi, toisimme iloa itsellemme ja toisille.

* Kosmisella Tietoisuudella eli Absoluutilla, voidaan puhua myös Kaiken Luojasta tai Jumalasta, sama kuin Brahma, kuvataan tässä Kosmisen Mielen eli Purushan (Shiva) ja Kosmisen Energian eli Prakrtin (Shakti) kokonaisuutta. Absoluutti läpäisee kaiken, on kaikki, kaikki on tullut "hänestä" ja sulautuu "häneen". Omnipotentti. Ei ole mitään mikä ei olisi Absoluuttia. Kosminen Tietoisuus on sekä ilmentymätön että ilmentynyt yhdessä. Kosminen Energia muovaa Kosmisesta Mielestä relatiivisen todellisuuden, jossa elämme yksilömielinä kehoissa, jolla on minä-käsitys. 

Tietoisuus asuttaa siis myös yksilömieltämme, mutta minä-käsitys muuntaa sen omanlaisekseen ja alkaa omistaa sitä, nimetä sitä, rajoitta sitä, raamittaa sen Kosmisen Energian ja Kosmisen mielen muodon omakseen. Tähän liittyy tietämättömyytemme pelko. Muoto on olemassa, mutta todellisuudessa sitä ei omista yksilömieli, vaan Kosminen Tietoisuus. Todellisuudessa ei ole minää, minä on harha, se on vain yksi perspektiivi vailla yksilö-omistajaa. 

Koko relatiivista todellisuutta henkisessä kirjallisuudessa sanskriitin kielellä kutsutaan mayaksi eli harhakuvaksi, uneksi ja yksilön minä-tunnetta, minä-harhaksi vain ideaksi minästä. Tuo harha, tarrautuminen, voidaan purkaa. Aistien kokemukset tiedostaa itse itsestään tietoinen läsnäolo. Myös mieli on yksi aistielin. Henkilö voi katsoa harhan läpi, ymmärtää samaistumisen luonteen, ymmärtää ja kokea todellisen olemuksensa ja/tai antaa kaiken kokemansa tuolle Korkeimmalle Tietoisuudelle. 

Tietoisen läsnäolon täyteläinen avaruus on todellinen luontomme

Me olemme jo tuo puhdas tietoisuus, se on jo olemassa, tajuntamme taustalla, meidän tarvitsee hiljentää hälinä, puhdistaa pinttymät niin tulemme tietoisimmiksi hiljaisuudesta, kirkkaudesta ja elävyydestä, kun puhdistamme hälinän lähteet olemme aina rauhassa omassa olemuksessamme. Tuota tunnetta ajamme takaa, etsimme ulkoisista aistinautinnoista. Tuo Korkein Tietoisuus on minä-tunteesta vapaa jatkuva kokemus. Hetkittäin me voimme aistia sen ja etsintämme jatkuu. Tämä minätön kokemus on Korkein Tietoisuus meissä kaikissa. Olemmehan tajuissamme kokoajan, mutta vain häviävän pienen prosentin tietoisina ja tietoisina sekä vapaana siitä todellisuudesta johon minä-käsityksemme on tarrautunut, siksi kärsimme. Tietoinen läsnäolo, kun minä-käsityksemme on vielä vallalla ei poista kaikkea tuskaa mutta se poistaa ylimääräisen kärsimyksen, egomme tarrautumisen hälvetessä pikku hiljaa. Tuota tarkkailua kutsutaan vipasana-meditaatioksi. Tätä prosessia ei voi kukaan muu tehdä mielessämme puolestamme. Tämä tajunnan laajenemisen prosessi on evoluutiota tässä ja nyt.

Suorassa kokemuksessa avara läsnäolo, ilman että tuota kokemusta omistaisi ketään, määrittäisi sitä miksikään, on tunteena hyvin vapauttava ja meille niin tuttu, esimerkiksi joistakin pysäyttävistä tapahtumista elämässämme, kun äkkiä aistimme terävöityvät ja olemme hyvin läsnä siinä mitä tapahtuu. Keskittymisemme lisääntyy ja läsnäolo täyttää koko aistikentän. Avara tila sydämen aluella lisääntyy, tuolloin rakastaminen, avoimuus, antautuminen, ilo, rentous, kunnioittaminen ja pyyteetön palvelu, auttaminen tuntuvat helpoilta, eivätkä vaadi ponnistuksia.

Kohtaamme matkalla psyykkeessämme asustavat pelkomme

Matkan varrella tietoinen läsnäolo, keskittymismeditaatio, mantrat ja sydämen avaaminen auttavat meitä kohtaamaan tietämättömyyden, tuntemattoman, kuoleman, rakkauden, olemasta lakkaamisen eli minättömyyden pelot. Nämä pelot ovat tukoksia psyykkeessämme ja ne koetaan tunteiden kautta kehossa. Kun tunteet tietoisesti kohdataan, koetaan, läpivalaistaan, vapautuu tuo sidoksissa ollut energia ja mielesi sekä kehosi kevenee ja avautuu rakkaudellisempaan ja rentoon läsnäoloon. Tähän prosessiin on hyvä olla oppaana ja tukijana opettaja joka pystyy kertomaan ja opastamaan sinua muutoksen läpi. Paras fyysinen opettaja on itse täysin vapautunut. Lopulta todellinen sisäinen oppaasi on tietoisuus sinussa itsessäsi.

Tutkimusmatka itseen

Tie meditaatiossa ei aina ole pelkkää hekumaa. Se on kärsivällisen ja viisaan soturin tie. Tutkia miten mieli toimii, mihin uskomuksiin se on jäänyt niin kiinni että on samaistunut, vaikkapa petetyksi tai pettäjäksi. Samaa levyä toistetaan päivästä toiseen. Olen kokenut, että mantra on se helpotuksen levy, joka antaa sen terävän kirkkauden mieleen, nostattaa tietoisen läsnäolon jos mieleni on hukkunut ajatusten pyörteisiin. Ymmärrys, että en ole se tarina jota levyä olen soittanut tuo rentouden kehoon ja ilon tunteen, jotta voimme kokea elämämme täydemmin ja edetä sitä tietä mitä sydämessämme tunnemme oikeaksi. 

Tie vapautumiseen

Pelkojen reunustaman tien sijaan saamme rohkeuden Korkeimmasta Tietoisuudesta kohdata pelkomme ja vapautua lopullisesti pikkuhiljaa. Kohtaamme matkallamme erilaisia pelkoja, kuten tietämattömyydenpelon, tuntemattoman/rakkauden/kuolemanpelon ja pelon siitä, että lakkaamme olemasta. Kosmisen Mielen myötätuntoinen halu kuitenkin johdattaa yksilömieltämme kohti vapautumista, kohti kotia. Tuo halu voi esiintyä meissä koti-ikävän tunteena. Lohdutuksena tähän on Kosmisen Tietoisuuden rakastava läsnäolo. Juuri tämän vuoksi kirtanaa laulettaessa voidaan tuntea antaumusta, herkistymistä, helpotusta, vapautta, tunteellisuutta ja itkeä tai nauraa, koska voimme päästä siten lähemmäksi tuota sisäistä kotiamme. Halu päästä lähemmäksi tuota rakastavaa läsnäoloa siivittää henkistä kehitystämme, antaa voimaa kohdata pelkomme, antautua ja vie meitä aina lähemmäksi vapautumista. 

Tätä vapautumista kutsutaan muktiksi, Kosmiseen Mieleen sulautumiseksi, jossa minätunne ja sen luomat vääristymät on puhdistettu yksilömielestämme.  Puhutaan myös subjektiminäharhan ja objektiminäharhojen purkamisesta/läpivalaisemisesta mielessämme eri joogan haarojen keinoin. Toiset keskittyvät hartauteen, toiset viisauteen, toiset energioihin ja toiset palveluun tai näiden sekoituksiin, kaikilla sama päämäärä, vapautuminen. Muktissa tietoinen avara läsnäolo on jatkuvaa, kaikki vääristymät mielessämme on läpivalaistu, ei ole erillisyyttä siitä tietoisesta läsnäolosta, ei ole enää unohdusjaksoja, vaipumista ajatuksiin tai tiedostamattomaan uneen. Vapaudumme myös jälleensyntymän kierrosta. Vapautuminen on prosessi, jossa on tasoja, ei vain yksittäinen tapahtuma. Moksa on tämän jälkeen lopullinen valaistuminen, jossa mielemme sulautuu kokonaan Korkeimpaan Tietoisuuteen, yksilö tietoisuutemme muuntuu kokonaan osaksi Korkeinta Tietoisuutta. Buddhalaisuudessa tästä puhutuaan sateenkaarikehona ja kristinuskossa ylösnousemuksena. Sen kummempaa se ei ole, mutta silti niin kaukainen vielä meille. On parempi, että matkaa tehdään tietoisesti kohti vapautumista kuin tuntematonta.